keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Cate Tiernan: SWEEP-sarja, osat 1-6 (2001) & julkaisukohu

Book of Shadows, volume 1 (tammi, 2001), 176 s.
The Coven, Volume 2 (tammi, 2001), 185 s.
Blood Witch, Volume 3 (huhti, 2001), 202 s.
Dark Magick, Volume 4 (kesä, 2001), 186 s.
Awakening, Volume 5 (elo, 2001), 188 s.
Spellbound, Volume 6 (syys, 2001), 190 s.

Speak, Penguin Group
kansi: Lori Thorn (kirjat 1-3), Kristina Dvewell (volume 2 [kirjat 4-6])
kieli: englanti
mistä minulle: tilasin nettikirjakaupasta.
arvosana: 

"Years from now I'll look back and remember today as the day I met him."

Arvostelen tämän sarjan kuusi ensimmäistä osaa tässä samassa postauksessa, koska luin nämä lyhkäiset kirjat putkeen enkä osaa erotella niitä toisistaan (varsinkin kun seuraava alkoi aina siitä mihin edellinen jäi). Olen kyllä kummistunut siitä, että nämä kirjat on eroteltu toisistaan näin kuin ne on, varsinkin kun nämä kuusi osaa (ja kahdeksanteen osaan asti) on kuitenkin ilmestynyt samana vuonna. Onko tässä haluttu tehdä mahdollisimman paljon rahaa vai onko kirjailijan kirjoittamaa tekstiä yksinkertaisesti vain toimitettu vain vähän kerrallaan, mutta kuitenkin haluttu laittaa jo käsitelty teksti markkinoille? En tiedä, mutta jos tämä sarja kiinnostaa, suosittelen ostamaan kolmen kirjan painoksia verrattaen siihen, että ostaisi jokaisen kirjan erikseen -- vaikka yksittäiskirjojen kannet ovat todella hienoja, rahaa säästyy selkeä määrä jos viitsii ostaa 3 kirjan versiot.


Vas. osat 4-6 yhdessä painoksessa, keskellä osa 2, oik. osa 3.

Olin näiden kirjojen pauloissa teini-ikäisenä. Innostuin näistä, koska wicca aiheena oli minulle täysin uusi, mutta mielettömän kiehtova enkä ollut löytänyt tällaista kirjallisuutta suomeksi. Kirjojen englanti oli vieläpä helppoa ja tarina oli niin helppolukuista, että päädyin tilaamaan ensimmäisen osan jälkeen monta kirjaa kerrallaan. Vaikka tämä sarja ei enää iske niin paljon kuin silloin, olen tyytyväinen että tilasin tätä.

Sweep-sarjan ensimmäinen osa, Book of Shadows, aloittaa Morgan Rowlandsin tarinan. 17-vuotias Morgan on tavallinen, ujo tyttö. Hän käy koulua parhaiden ystäviensä Breen ja Robbien kanssa, tekee tunnollisesti läksynsä, menee joka sunnuntai perheensä kanssa aamukirkkoon kunnon kristittynä. Hänen kouluunsa saapuu kuitenkin uusi poika, josta Morgan (ja kaikki muutkin) kiinnostuvat. Cal Blaire on karismaattinen, tulee kaikkien kanssa toimeen ja juttelee myöskin poikia ujostelevalle Morganille. Cal kertoo olevansa wiccalainen ja saa muutamia ihmisiä, mukaanlukien Morganin, kokeilemaan wiccalaista piiriä eräänä iltana. Wiccalainen elämä vie Morganin mennessään...


Ensimmäiseksi täytyy sanoa, että tämä kirjasarja (siihen asti mitä olen sitä lukenut) ei ole mitenkään tajunnanräjäyttävää. Voin silti sanoa, että tämä on hyvää, viihdyttävää nuorten kirjallisuutta, yliluonnollisella twistillä. Tässä sarjassa on joitain ärsyttäviä asioita, kuten juonikuvioiden toistaminen vähän väliä ja välillä epärealistiset ja hölmöt teini-suhdejutut. Sweep-sarja koostuu helppolukuisista, noin 200 sivun mittaisista kirjoista, joten toiston voi helposti skipata hyppimällä lauseita yli sieltä täältä. Hahmojen äkkinäiset "I love you" -lausahdukset voi viitata kintaalla ajatellen, että "nuo amerikkalaiset nyt on tuollaisia". Olen lukenut nämä kuusi ensimmäistä kirjaa jo muutamaan kertaan, kuitenkin vain siitä syystä, että aiheena sarjassa on wiccalaisuus. En ole lukenut muita wicca-aiheista fiktiokirjoja, joten en osaa arvioida kuinka hyvä tämä sarja oikeastaan on sillä saralla.

Tämä sarja melkein ilmestyi suomeksi 4 vuotta sitten, mutta julkaiseminen keskeytettiin ensimmäisen osan ollessa jo painossa. Miksi ihmeessä? Syy tähän on niin typerä, etten voinut uskoa, että näin on tapahtunut Suomessa ja vieläpä vasta muutama vuosi sitten. Minusta tämä aihe olisi ansainnut enemmän julkisuutta, mutta ainakin minulta nämä uutiset jäivät lukematta. Nostan tämän kuitenkin nyt esille, koska se edelleen jaksaa ärsyttää minua. Kuinkahan paljon tällaisia samantapaisia tapauksia on tapahtunut, joista en ole kuullut?

(Huom! Tulevissa lainauksissa ei ole spoilereita, mutta linkkien takana olevissa jutuissa jonkin verran.)

Stabenfelt-kustantamon oli siis tarkoitus julkaista tämä sarja 9-13-vuotiaille tarkoitetun kirjakerhonsa kautta ja ensimmäinen kirja oli jo painossa. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Leena Rauhala teki kuitenkin hallitukselle kirjallisen kysymyksen, koska sarjan hahmot harjoittavat wiccaa. Kustantamo päätti olla julkaisematta kirjaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa -- kustantamo kertoi tehneensä tämän päätöksen itsenäisesti (lähde: Wikipedia).

Miksi kristillisdemokraattien kansanedustaja edes halusi ilmoittaa tästä asiasta hallitukselle?
"Leena Rauhalan mukaan kirjoissa noin 16-vuotiaat nuoret ovat jatkuvasti huumeiden vaikutuksen alaisina, alkoholilla ja tupakalla on vahva osuus noitapiireissä ja eräs kirjan henkilöistä on pukeutunut kuin 'sadomasokistinen prostituoitu'" (lähde: Uusisuomi 5.6.2010).

Ensimmäiseksi haluaisin pohtia, onkohan Rauhala edes lukenut Book of Shadowsia. Kirjassa on toki hahmo, joka polttaa kannabista, mutta lopettaa sen aloitettuaan wiccan harjoittamisen. Kirjassa päähenkilön vanhemmat toki juovat joissain kohdissa alkoholia, mutta tekevät selväksi päähenkilölle, että sinulle ei anneta koska olet vielä alaikäinen. Nuoret juovat kirjassa toki "siideriä", mutta tässä tapauksessa on kyse amerikkalaisten tavasta kutsua alkoholitonta omenajuomaa "cideriksi". En muista tarkalleen missä kohtaa kirjassa olisi mainittu jonkun pukeutuvan kuin "sadomasokistinen prostituoitu", mutta muistaakseni joku hahmoista puhui suutuspäissään goottimaisesti pukeutuvasta hahmosta.

Ymmärrän kyllä sen huolen kuuluvatko nämä asiat 9-13-vuotiaille. Jos Stabenfelt-kustantamo todellakin tarkoitti julkaisevansa kirjasarjan noin nuorille, minusta se oli virhe. Päähenkilö on kuitenkin 16-17-vuotias ja sen ikäisen elämään kuuluu mm. seurustelu ja seksi, ja nämä aiheet näkyvät jo ensimmäisessä kirjassa. Ei siis ihan 9-vuotiaiden kirja. Rauhala oli siis oikeassa siinä, että tämä kirja olisi kaivannut ikärajatarraa sen sisältämien aiheiden vuoksi.

Ilmeisesti kansanedustaja ei kuitenkaan jättänyt asiaa vain alkoholiin ja huumausaineisiin. Minä ainakin ymmärsin, että Rauhalan ongelma oli myös kirjassa esiintyvä wiccalaisuus:
"Rauhala paheksuu välikysymyksessään erityisesti sitä, että wicca esitetään romaaneissa positiivisessa valossa. Itse hän yhdistää tämän rauhantahtoisen luonnonuskonnon muun muassa orgioihin ja huumeisiin. Jos kansanedustajan asemassa oleva henkilö herjaisi islamia tai kristinuskoa yhtä suorasukaisesti, asiasta nousisi kohu ja edustaja joutuisi todennäköisesti eroamaan" (lähde: Pakanaverkko 8.6.2010).

Tämä ei nyt ole uusi asia, että jotakuta ärsyttää muut kuin omat uskonnot, ajatukset tai tavat. Se minua ihmetyttää, että kustantamo oikeasti keskeytti kirjan julkaisemisen. Eikö pelkkä ikärajan muuttaminen olisi riittänyt?
"[Keskeyttämisen] syynä on kirjasarjan wicca-uskontoon liittyvä sisältö. 'Emme halua edistää mitään yksittäistä uskontoa tai poliittista suuntausta lapsille suunnatuissa kirjoissamme', sanoi kustantamon johtaja Charlotte Frennesson IS:lle -- Hän ei tiennyt wiccalaisuudesta mitään ennen kohua. 'Nyt tiedän, mitä se on. Kyse ei kuitenkaan ole uskonnon kritisoimisesta', Frennesson lisää." (lähde: Ilta-sanomat 8.6.2010).

Krhm.

Tässä Turun Science Fiction Seuran sivujen jutussa kerrotaan vielä tarkemmin Rauhalan tekemästä kirjallisesta kysymyksestä, ja esimerkiksi sellainen mielenkiintoinen tosiasia tulee esille, että ilmeisesti Stabenfeltin kustannusjohtaja on rauhoitellut huolestuneita vanhempia sillä, että "kaikki viittaukset alkoholiin ja muuhun vähänkään epäilyttävään on sensuroitu". Tämä on toinen asia mikä minua nyt vähän järkyttää. Ehkä kyse on vain siitä, etten ole tajunnut tätä tapahtuvan niin useasti, mutta voiko kirjaa noin vain mennä sensuroimaan? Onko kirjailijalta kysytty lupaa? Käykö tällainen ajatus edes kustantajien mielessä?

Kuten TSFS:n sivulla olevassa jutussa mainitaankin, tämä kirjasarja ei ollut parhain mahdollinen juuri tälle kustantajalle, joten julkaisemisen peruuntumisen voi loppujen lopuksi ymmärtää. Oli heidän virheensä ottaa tämä sarja listoilleen tekemättä ensin tarkkaa taustatutkimusta. Nyt minua kuitenkin alkoi mietityttää sarjan suomentamis- ja julkaisuoikeudet: Omistaako Stabenfelt yhä ne? Mitä he aikovat tehdä niille, jos mitään? Tarkoittaa tämä sitä, että tämän sarjan mahdollisuus ilmestyä Suomessa suomeksi meni jo?

Osallistun näillä kirjoilla Le Masque Rogue -blogin lokakuun Halloween-haasteeseen.

P.S. Kiitos sille, joka jaksoi lukea tämän hölpötyksen loppuun asti ;)

11 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen taustakuvio tässä julkaisuasiassa. Ja jännää, että kansanedustalla on aikaa tämmöiseen. Niin kuin tässä maassa ei isompia asioista olisi parannettavaksi. tuo ikätarrajuttu olisi varmaan ollut yksi ihan järkevän kuuloinen ratkaisu (kirjasarjaa mitenkään tarkemmin tuntematta kuin tästä sinun postauksesta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, luulisi kansanedustajalla olevan tärkeämpiäkin asioita hoidettavana (vähättelemättä lasten- ja nuortenkirjallisuuden voimaa). Loppujen lopuksi tosiaan ymmärrän miksi kustantamo jätti kirjan julkaisematta; he eivät olleet oikea kustantamo tälle sarjalle. Silti tämä päätös harmittaa... mutta toisaalta, jos kirja olisi ilmestynyt suomeksi rutkasti sensuroituna, ehkä näin on vain hyvä.

      Poista
    2. Niin ja kiitos, että jaksoit lukea tämän! :)

      Poista
  2. Argh, blogger päätti nielaista kommenttini... Uusi yritys.

    Olipas mielenkiintoinen kirjoitus! Minäkään en ole sarja lukenut, enkä ole siitä edes aikaisemmin kuullut, mutta postauksesi perustella olen kyllä 100% samaa mieltä. Miksei kirjaillisuudessa saisi ottaa esiin muitakin uskontoja tai vaikeampia aiheita? Miksi kaiken pitäisi olla niin siloiteltua? Kohderyhmä pitää tietenkin miettiä, en minäkään synopsiksen perusteella tätä 10-vuotiaan pikkusiskoni haluaisi lukevan. En kyllä totta puhuen usko, että tämä edes kiinnostaisi noin nuoria, siskoni ainakin perääntyy kirjojen luota heti kun mainitsen, että ne saattavat olla "imeliä" :D Kunhan markkinoitaisiin oikealle ikäryhmälle, eihän tuo nyt YA kirjana mitenkään mitenkään poikkeukselliselta kuulosta.

    Melkein tekisi mieli lukea eka osa, jotta voisin muodostaa kunnollisen mielipiteen...:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että jaksoit kirjoittaa kommenttisi uudestaan, vaikka blogger tökkiikin! :)

      Juuri näin, ymmärrän tietysti miksi seksi, alkoholi ja huumeet aiheina eivät sovi lasten-/esiteinien kirjallisuuteen, mutta mikä vika wiccassa on? Uskonto muiden joukossa, pitäiskö kaikki lastenkirjat Suomessa kieltää missä päähenkilö ei ole kristitty tai luterilainen?

      Löytyisiköhän kirjastosta? :) Ainahan voi toki pyytää kirjastoa tilaamaan, tämä voisi olla ihan suosittukin. Niin kuin tuossa TSFS:n jutussa sanotaankin, tämä muistuttaa Twilightia, mutta tämä ei ole niin siirappinen, ja päähenkilö on enemmänkin jalat maassa oleva tavallinen teini kuin "rasittava, kriisistä toiseen elävä Bella" :D

      Poista
  3. Oho, en tiennyt ollenkaan tällaisesta kohusta... Luin tuon jutun ô__o ilmeellä.

    Vain Suomessa.

    Kristillisdemari alkaa kitisemään, kun "kerettiläisiä" pakanauskontoja käsitellään jossain kirjassa? Shokeraavaa (not). Suomihan on sääntöjen, hyysäämisen ja kaiken erilaisen kieltämisen ja pois sulkemisen luvattu maa, jossa lukevia nuoria ilmeisesti kohdellaan kuin yksisoluisia lampaita, jotka laiduntavat heti esimerkin perässä harjoittamaan orgioita ja vetämään huumeita wiccalaisuuden nimeen. Joo, varmasti joku nuorten fantasiakirja saakin sakin sekoamaan noin. Miten ihmeessä Harry Potterit on koskaan nähnyt päivänvaloa Suomessa? Ja että kansanedustajalle MAKSETAAN tällaisesta touhusta... Ymmärtäisin tämän ehkä, jos tämä olisi tapahtunut 70-80-luvulla, mutta että 2000-luvulla...

    Anteeksi höyryilyni, mutta minusta tällainen on aivan naurettavaa :D Olisivat vaihtaneet kuntantamoa, nostaneet ikärajaa ja luottaisivat nyt vähän enemmän lukijoiden arvostelukykyyn. Sensurointi on sitä paitsi ihan perseestä - sotii täysin sananvapautta vastaan. Voi huokaus nyt ihan oikeasti.

    Eli mitä tästä opimme? Älköön kukaan kehtaa käsitellä nuorten fantasiakirjoissa mitään eri uskontoja tai erilaisia, normista poikkeavia arvoja tai vähemmistöjä, koska se ILMISELVÄSTI tuhoaa lukevan nuorisomme hepposet, tyhjät mielet ja pilaavat heidät.

    Jälkiajatuksena: minua kiinnostavat uskonnot todella paljon, mutta uskonnollisuudesta en välitä yhtään. Olen siis jo tuhoon tuomittu eikä minulla ole mitään toivoa... Noitaroviolla nähdään!

    Exit Nina! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen hallinto jaksaa harva se päivä ärsyttää, kun taas jokin uusi sääntö, laki tai kielto on saavuttanut päivänvalon... :D Ihmetyttää tosiaan se, että tuollainen sammakko on päässyt nimenomaan kansanedustajan suusta, näitä ennakkoluuloisia tavallisia pulliaisia toki riittää -- mutta toisaalta ja toisaalta, kansanedustajien tarkoitushan on edustaa juuri meitä tavallisia ihmisiä (tarkoitus, läheskään aina tämä ei toteudu).

      Toivon totisesti, että ko. kustantamo on laittanut kirjan oikeudet "kiertoon" eikä pidä niitä itsellään tyhjänpanttina.

      Kiitos pitkästä ja tyhjentävästä kommentistasi!

      Poista
  4. Tjaa, minunkin kommenttini katosi näköjään johonkin :|

    Mutta joo, lyhyesti sanottuna valitin vain sitä, että välillä näitä toilailuja seuratessa tuntuu siltä, kuin olisin joutunut aikakoneella johonkin 60-luvulle. Pliis, päästäkää mut pois :D

    Rauhalalle pitäisi lahjoittaa tietokirja wiccasta, koska en itse uskonnoista objektiivisesti kiinnostuneena tunnista millään tasolla rouvan kuvailemaa uskontoa. Raivostuttavia tuollaiset ihmiset, jotka eivät pysty objektiiviseen ajatteluun eikä varsinkaan - hyi hirveetä! - ottamaan asioista selvää. Pitää katsos vain vahvistaa niitä omia luutuneita käsityksiä, jottei maailmankuva vain romahda.

    Ikärajasta olen toki samaa mieltä, ja siinä kustantamo tekikin virheen kun ei ottanut etukäteen selvää kirjasarjasta. Olisi kuitenkin harmi jos julkaistaisiin vain sellaista kirjallisuutta, jossa ei käsitellä mitään vaikeita tai mieltä mahdollisesti pahoittavia aiheita. Tosin silloinhan ei julkaistaisi koskaan ikinä mitään kirjoja, koska kaikestahan on mahdollista vetää herne nokkaan jos niin päättää tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäköhän tätä bloggeria vaivaa >:/ mutta kiva, että sinäkin jaksoit yrittää uudelleen kommentoinnin kanssa!

      Kyllä, en voinut uskoa silmiäni kun luin että tämä kaikki on tapahtunut vain muutama vuosi sitten :D Ymmärrettävämpää olisi ollut, jos tästä olisi aikaa parikymmentä vuotta.

      Rauhalalle pitäisi lahjoittaa wicca-tietokirja, kyllä. Onkohan hän edelleen samaa mieltä kuin vuonna 2010? Toivottavasti ei ja toivottavasti hän ei ehtinyt säikäyttää kovin montaa vanhempaa "orgioita vilisevästä" wiccalaisuudesta.

      Niinpä, en näe wiccalaisuudessa mitään pahaa etteikö sitä voisi käsitellä myöskin lastenkirjoissa. Sehän olisi vain hyvä asia lapsen oppia muitakin uskontoja kuin mitä koulussa mainitaan.

      Poista
  5. Huh aikamoista. Kiinnostuin sarjasta ihan jo tämän kohun takia. Kaikenlainen kirjasensuuri on minusta pöyristyttävää ja tuntuu tosiaan että Suomi elää ihan eri aikakaudella ja kehitys kulkee takapakkia. Kohta tulee varmaan voimaan alkoholin kieltolaki ja vaaralliset, uskonnollisesti harhaanjohtavat kirjat poltetaan "torilla".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarja on ollut ihan hyvä ainakin siihen asti mihin olen sitä lukenut :) tarina ei ole kaikista omaperäisin, mutta kirjat ovat ehdottomasti nopeita luettavia. Olen samaa mieltä kirjasensuurista, muistan nuorempana järkyttyneeni kun sain tietää, kuinka Peter Pania on lyhennelty iät ja ajat pienemmille sopivammaksi. Ja noissa lyhennyksissä sentään luki, että "lyhennetty alkuperäisteoksesta". Mutta nyt kun minulle on selvinnyt, että tätä samaa tapahtuu ilman tuota merkintää, olen entistä järkyttyneempi.
      Minulla itseasiassa kävi sama mielessä, että tuon uuden alkoholimainonnan kieltolain myötä kaikki kirjat, joissa mainitaan alkoholi, varmaan poltetaan :D Sinne menisi ainakin Juoppohullun päiväkirjat!

      Poista